A-pi-noi-den ke-sä 5


On syys-kuu,
ke-sä
on lop-pu-nut.
On a-i-ka
nos-taa maas-ta
vi-han-nek-set ja juu-rek-set.
Mi-nä
kai-van y-lös
pe-ru-nat
ja
pork-ka-nat.
Mar-jat
on ke-rät-ty
pen-sais-ta,
o-len val-mis-ta-nut
me-hu-a
mar-jois-ta.
Huo-ma-sin,
et-tä
myy-rät
o-li-vat syö-neet
pe-ru-noi-ta.
Tä-nä ke-sä-nä
on ol-lut
pal-jon myy-ri-ä.
Ee-tu
on näh-nyt un-ta jä-nik-ses-tä
u-sein.
Se
ei o-le näh-nyt
jä-nis-tä,
vaik-ka
on et-si-nyt
si-tä
met-säs-sä.
Aa-po
sa-noo:
"Hy-vä ys-tä-vä,
pi-an on
taas tal-vi.
Mei-dän
täy-tyy
ke-rä-tä
ruo-kaa va-ras-toon.
O-ta
ko-ri
ja
läh-de-tään
ke-rää-mään sie-ni-ä.
Met-sä
on kos-te-a,
ja
il-ma
on läm-min.
Maas-sa on
pal-jon suu-ri-a ja pie-ni-ä sie-ni-ä.
Aa-po
tun-tee hy-vin
sie-net.
Se
o-soit-taa
ja
sa-noo:
"Tuo rus-ke-a sie-ni
ei o-le myr-kyl-li-nen,
lai-ta se ko-riin.
Maas-sa on
myös
pal-jon leh-ti-ä,
joi-den se-as-ta
on vai-ke-a
löy-tää
sie-ni-ä.
Il-lal-la
mi-nä
kuu-lin
na-pu-tus-ta
mö-kil-tä.
Kun a-a-mul-la
me-nin kat-so-maan,
näin
pie-nen ka-san pui-ta
mö-kin vie-res-sä.
Jo-ku
o-li pilk-ko-nut ok-si-a.
Mi-nul-la on
taas pal-jon
kou-lu-töi-tä.
Il-lat o-vat
pi-mei-tä,
ja luon-to
on hil-jai-nen.
Mi-nä o-do-tan
tal-ve-a
ja lu-mi-sa-det-ta.
Ta-ri-nan on kir-joit-ta-nut: Lee-na Ra-veik-ko
Tekijänoikeudet
Saavutettavuusseloste