Tietoa vuorovaikutuksesta
Näille sivuille on koottu tietoa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutuksen kehittymistä ja ominaisuuksia tarkastellaan mm. seuraavista näkökulmista
- kaikilla on lupa vuorovaikutukseen
- varhainen vuorovaikutus ja sen kehittyminen
- toimiva vuorovaikutus on tasa-arvoista
- vuorovaikutuksen tukeminen: osaavan kumppanuuden viisi elementtiä
- aistit vaikuttavat vuorovaikutukseen
- vuorovaikutuksen havainnointi videon avulla
Lupa vuorovaikutukseen
Ihmisten välistä vuorovaikutusta on verrattu tanssiin. Jokaisella meistä on lupa ja kyky tanssia sekä kutsua toisiamme erilaisiin askelkuvioihin. Mutta niin tanssissa kuin vuorovaikutuksessakin väärinymmärryksiä tapahtuu. Jokainen tulkitsee asioita myös oman taustansa, kokemustensa ja tilanteiden luomien edellytysten kautta. Taitava tanssija osaa herkästi tunnustella toisen rytmiä ja antaa tilaa tämän omille askelille. Näin toimii myös taitava vuorovaikutuskumppani. Lue lisää aiheesta lupa vuorovaikutukseen.
Varhainen vuorovaikutus ja sen kehittyminen
Ihmisen vuorovaikutustaitojen kehittyminen alkaa heti syntymästä. Vauvan ja hänen vanhempiensa vuorovaikutuksella on osittain samanlainen, vaistomainen perusta kuin muillakin eläimillä: vauva hakee turvaa ja ravintoa pysyäkseen hengissä, ja vanhemmat vastaavat täyttämällä tämän hoivan tarpeen. Lue lisää varhaisesta vuorovaikutuksesta.
Toimiva vuorovaikutus on tasa-arvoista
Vuorovaikutukseen tarvitaan kaksi ihmistä, joilla molemmilla on oma merkittävä roolinsa. Tasa-arvoinen vuorovaikutus on mahdollista myös silloin, kun sen osapuolet ovat taitojensa suhteen erilaisia. Monet vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset toimivat vielä aikuisinakin varhaisten vuorovaikutustaitojensa varassa. Lähi-ihmiset voivat omalla toiminnallaan tukea heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja toimia vuorovaikutuksen aktiivisena osapuolena. Lue lisää toimivasta vuorovaikutuksesta.
Vuorovaikutuksen tukeminen: osaavan kumppanuuden viisi elementtiä
Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on meille kaikille tärkeää. Useimmiten yhteispeli vuorovaikutustilanteissa sujuu lähes itsestään, ilman että asiaa sen kummemmin tarvitsee miettiä. Vammaisen ihmisen kanssa vuorovaikutus ei ehkä tulekaan itsestään vaan tietyt asiat täytyy tiedostaa ja opetella erikseen. Tikoteekin Oiva-hankkeessa on määritelty viisi perusperiaatetta, jotka ovat tärkeitä kaikessa toimivassa vuorovaikutuksessa riippumatta henkilöistä ja tilanteesta. Lue lisää vuorovaikutuksen tukemisesta ja osaavan kumppanuuden elementeistä.
Vuorovaikutuksen havainnoiminen videon avulla
Vuorovaikutustilanteiden videointi mahdollistaa vuorovaikutuksen tarkastelun eri osapuolien näkökulmasta. Videoita voidaan hyödyntää puhevammaisen ihmisen kommunikoinnin arvioinnissa ja kuntoutuksessa sekä lähi-ihmisten ohjauksessa. Lue lisää vuorovaikutuksen havainnoimisesta.
Aistit vaikuttavat vuorovaikutukseen
Monelle vaikeimmin kehitysvammaiselle kumppanillemme maailma ei näyttäydy samanlaisena kuin meille. Aistitoimintojen kehitys ei etene tavalliseen tapaan, aistimuksia ei synny tai aisteista välittynyttä tietoa voi olla vaikea ymmärtää ja kokea merkitykselliseksi. Myös tarkkaavaisuus ja vireystila vaikuttavat aistien ja niistä välittyvien aistimusten syntymiseen. Lue lisää aistien merkityksestä vuorovaikutukseen.
Aistikokemuksia ja -elämyksiä multisensorisen toiminnan avulla
Multisensorinen toiminta ja Snoezelen tarkoittavat molemmat menetelmää, jossa eri aistikanavien kautta tulevien miellyttävien aistikokemusten ja -elämysten avulla saavutetaan aktivoivan toiminnan ja rentoutumisen tasapaino. Sen myötä löytyy suotuisa vireystila oppimiselle, mielikuvitukselle, tunteille, luovuudelle, itseluottamuksen rakentumiselle, stressin ja paineiden vähentymiselle sekä vuorovaikutukselle. Lue lisää multisensorisesta toiminnasta.
